Sukuvirttä suoltamahan

Tällä sivulla kerrotaan lyhyesti Kalevalan kuuluisimmat kohtaukset.

Kalevala alkaa luomisesta

Sotka munii Ilmattaren polvelle kuusi kultaista ja yhden rautaisen munan. Munat särkyvät ja niistä muodostuvat maa, ilma, vesi, tähdet, kuu ja aurinko.

Myöhemmin syntyy Väinämöinen, Kalevalan sankari ja johtaja. Hän osallistuu luomistyöhön raivaamalla muun muassa ensimmäisen pellon.

Väinämöinen ja Joukahainen

Väinämöinen on vanha jo syntyessään mutta haluaisi puolisokseen nuoren Aino-neidin. Hän tapaa metsätiellä Joukahaisen, Ainon veljen. Miehet kilpailevat, kumpi on parempi tietäjä. Väinämöinen hermostuu nuoreen Joukahaiseen, joka leuhkii olemattomia. Viisas vanha tietäjä ryhtyy loitsimaan ja laulaa Joukahaisen suohon.

Suosta päästäkseen Joukahainen lupaa Väinämöiselle Aino-sisarensa vaimoksi.

Ainon ja Joukahaisen äiti on tyytyväinen tulevasta vävystä, mutta Aino itse ei halua mennä naimisiin vanhan miehen kanssa. Hän menee mieluummin vedenneidoksi Ahdin, veden kuninkaan, valtakuntaan.

Väinämöinen Pohjolassa

Väinämöinen lähtee Pohjolaan kosimaan Pohjolan tytärtä. Joukahainen kuitenkin yrittää kostaa sisarensa kohtalon ja ampuu hevosen, jolla Väinämöinen ratsastaa. Väinämöinen suistuu mereen ja ajelehtii veden varassa Pohjolaan, jota hallitsee Louhi, Pohjolan emäntä.

Pohjolan kaunis ja ylpeä tytär ei ole kiinnostunut vanhasta miehestä. Louhi lupaa järjestää Väinämöisen takaisin Kalevalaan, jos tämä hankkii hänelle onnea tuottavan sammon.

Väinämöinen pyytää ystäväänsä seppä Ilmarista takomaan sammon. Viekkaasti hän saa Ilmarisen lentämään kuusen latvassa Pohjolaan. Ilmarinen takoo sammon, jonka Louhi piilottaa yhdeksän lukon taakse Pohjolan kivimäkeen.

Kosijat Pohjolassa

Pohjolassa riittää kosijoita. Pohjan akka ei luovu helposti kauniista tyttärestään, vaan teettää Ilmarisella ja myös Lemminkäisellä, joka on tullut tytärtä kosimaan, urotöitä. Miesten pitää hakea hiidestä, helvetin kaltaisesta paikasta, hirvi ja hauki. Urotöihin kuuluvat myös karhun kaato, käärmeitä täynnä olevan pellon kyntäminen ja Tuonelan joutsenen ampuminen Tuonelan joesta.

Lemminkäinen on hylännyt vaimonsa Kyllikin ja hakee uutta vaimoa Pohjolasta. Hän on koppava ja Pohjolan paimen kostaa huonon käytöksen ja ampuu Lemminkäisen Tuonelan jokeen, kun tämä on pyydystämässä Tuonelan joutsenta. Lemminkäisen äiti pelastaa poikansa. Hän haravoi Lemminkäisen ruumiinjäsenet joesta ja hankkii mehiläisen, joka tuo Lemminkäiseen uuden hengen.

Lopulta Louhi antaa tyttärensä Ilmariselle, koska myös tyttö itse on mieltynyt taitavaan takojaan ja auttaa häntä urotöiden tekemisessä. Pohjolassa vietetään komeat, monta päivää kestävät häät. Lemminkäinen tulee häihin kuokkavieraana ja katkaisee Pohjolan isännältä pään. Hänen on pakko paeta kaukaisiin meren saariin.

Väinämöinen rakentaa ensimmäisen kanteleen

Väinämöistä alkaa harmittaa, että sampo on Pohjolassa ja tuo sinne hyvinvointia. Hän päättää lähteä ystäviensä Lemminkäisen ja Ilmarisen kanssa Pohjolaan hakemaan sampoa takaisin. Miehet menevät Pohjolaan veneellä, joka yhtäkkiä juuttuu kiinni ison hauen selkään. Väinämöinen tappaa hauen ja tekee hauen leukaluista kanteleen, jota sitten ryhtyy soittamaan. Koko luomakunta tulee kuuntelemaan.

Sampo ryöstetään

Matka jatkuu Pohjolaan ja Väinämöinen soittaa kannelta myös Pohjolassa ja vaivuttaa kauniilla soitollaan koko väen uneen. Miehet ottavat sammon ja lähtevät kotimatkalle. Lemminkäinen ei malta olla veneessä hiljaa vaan ryhtyy laulamaan voitonhuumassa. Ruma laulu säikyttää kurjen, joka rääkäisee niin, että koko Pohjolan väki herää. Louhi huomaa heti, mitä on tapahtunut.

Louhi nostattaa sumun ja myrskyn ja taikoo lopulta itsensä kokoksi eli suureksi kotkaksi, jonka selkään Pohjolan miehet kipuavat. Hän lähtee joukkoineen takaa-ajoon. Hän pyytää myös Iku-Tursoa, merihirviötä auttamaan itseään. Taistelun seurauksena sampo putoaa mereen ja hajoaa palasiksi. Tapahtunut harmittaa sekä Louhea että Väinämöistä, mutta he taistelevat vielä pitkään, kumpi on mahtavampi johtaja.

Väinämöisen lähtö

Kalevala päättyy siihen, että Väinämöinen lähtee pois. Marjatta-niminen tyttö on synnyttänyt pojan, josta kaikki veikkaavat uutta sankaria. Väinämöinen antaa tälle uudelle Karjalan kuninkaalle tilaa, mutta muistuttaa, että vielä hänenkin urotekojaan ja soittajan taitojaan saatetaan kaivata.